sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Sunnuntain 14.1.2018 tähtinäytös

Sunnuntain 14.1.2018 tähtinäytös on peruuntunut pilvisen sään vuoksi!  Seuraava tähtinäytös on ensisunnuntaina 21.1.2018 kello 19, jos sää on selkeä!


On Sunday, January 14, 2018, the star-gazing public show is canceled due to cloudy weather! The next star-gazing show is on the next Sunday, January 21, 2018 at 7pm if the weather is clear!

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Sunnuntain tähtinäytökset

Tampereen Ursan sunnuntai-iltojen tähtinäytökset . 

Tähtinäytökset ovat edelleen säävarauksella, mutta jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina tähtinäytös pidetään olipa pilvisyystilanne mikä tahansa. Kuukauden ensimmäiset sunnuntait ovat: 7.1., 4.2. ja 4.3., muina sunnuntaina säävaraus on edelleen voimassa.

Tähtinäytökset alkavat maaliskuun 4. päivään asti kello 19 ja sisäänpääsy on kello 20.30 asti. Maaliskuun 11., 18. ja 25. päivinä tähtinäytös alkaa kello 20 ja sisään pääsee kello 21.30 asti.

Sunnuntai-iltojen tähtinäytösten ohjelmatarjontaa on kehitetty. Tavanomaisen Ajankohtaisen tähtitaivaan esittelyn lisäksi, tarjoamme lyhyen esitelmän ajankohtaisesta aiheesta. Tammikuussa se on Tähtitaivaan tapahtumat 2018 . Ensimmäinen esitys alkaa kello 19.10 ja jos tarvitaan toinen esitys, niin sen alkamisajankohta on 19.45.

Näytösmaksut on pidetty entisellään: aikuiset 5 euroa, nuoret 7–17-vuotiaat 2 euroa ja alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

Tervetuloa!


tiistai 7. marraskuuta 2017

Kuukauden esitelmä Ihminen avaruudessa

Ihmiselle avaruus on vihamielinen paikka, joka rajoittaa
toimintaamme siellä. Ongelmat ovat kuitenkin voitettavissa,
jos olemme riittävästi motivoituneita. Kuva NASA.
Miehitettyjen avaruuslentojen historia alkoi hieman alle 60 vuotta sitten. Sen jälkeen miehitettyjä lentoja on tehty suhteellisen runsaasti mutta muutamaa kuulentoa lukuun ottamatta ne kaikki on tehty maapallon kiertoradalle. Avaruudessa on kaikkiaan käynyt 551 henkilöä.

Useat tutkijat, mm. Stephen Hawking, ovat sitä mieltä, että ihmiskunnan on levittäydyttävä tavalla tai toisella avaruuteen mahdollisimman pian. Syy kiireeseen on se, että maapallolla ihmiskunta on kuin kananmunat yhdessä korissa, jos jotain dramaattista tapahtuu, se voi olla ihmiskunnan loppu. 

Kuinka pääsemme Marsiin tai edes Kuuhun perustamaan siirtokuntia? Kuinka jatkamme siitä eteenpäin? Kysymysten taustalla on paljon teknisiä ongelmia mutta ne ovat ratkaistavissa. Suurimman haasteen muodostaa avaruusmatkaajien terveys, niin fyysinen kuin mielenterveydellinen. Nämäkin kysymykset on ratkaistava ennen kuin ensimmäinenkään siirtokunta on mahdollinen.


Kuukauden esitelmä pidetään Monitoimitalo 13:ssa, Wivi Lönn -salissa torstaina 9.11.2017 kello 18.00 –19.30.  Vapaa pääsy – Tervetuloa!



perjantai 6. lokakuuta 2017

Emma Bruus’sta kunniajäsen

Emma Bruus
Kuva © Kari A. Kuure
Tampereen Ursan hallitus päätti 17.9.2017 pitämässään kokouksessa kutsua Emma Bruus’in kunniajäseneksi. Emma Bruus on toiminut yhdistyksen hallituksessa monia vuosia mm. jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana. Emma toimi myös Tampereen Ursan ja Särkänniemen planetaarion yhdessä järjestämän Taivaan taidetta -näyttelyn kuraattorina vuonna 2009. Näyttelyn näki arviolta yli 50 000 ihmistä.

Kunniakirja ja yhdistyksen Standardi luovutettiin Emmalle 5.10.2017 pidetyssä tilaisuudessa Emman pitämän Kuukauden esitelmän jälkeen.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Syyskauden 2017 Kuukauden esitelmät

Kuukauden esitelmät ovat syyskaudella 5.10., 9.11. ja 14.12. Monitoimikeskuksen Viwi Lönn -salissa (4 krs.), Satakunnakatu 13 (sisäänkäynti Pellatehtaakaankadun puolelta).
Esitelmät alkavat kello 18 ja kesto on noin 1,5 h keskusteluineen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

5.10.2017 Emma Bruus: Taivaanvahti

Esitelmöitsijä Emma Bruus on ollut kehittelemässä suosittua Taivaanvahti havaintojen keruujärjetelmää Ursalle.

Kansalaishavaintojen keruu on ympäristön tilaa seuraavissa tieteissä tämän vuosikymmenen trendi. Myös monista ilmakehän- ja tähtitieteen ilmiöistä kerätään aktiivisesti havaintoaineistoa. Ursan Taivaanvahti.fi -sivusto vastaanottaa vuosittain yli 10 000 havaintoa. Järjestelmän idean äiti Emma Bruus kertoo Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä miten sinäkin voit osallistua erilaisten taivaan tapahtumien seurantaan yhdessä satojen samanhenkisten harrastajien kanssa.

9.11.2017 Mikko Suominen: Ihminen avaruudessa

Esitelmöitsijä Mikko Suominen on Tähdet ja Avaruus-lehteen kirjoittava tiedetoimittaja erikoisalanaan avaruuslennot.


14.12. Kari A. Kuure: Aurinkokunnan uudet tuulet

Esitelmöitsijä Kari A. Kuure on tunnettu tiedetoimittaja ja Tampereen Ursan kunniapuheejohtaja.
Aurinkokuntatutkimus on edennyt pitkin harppauksin viimevuosina ja monet uudetkin alan kirjat ovat vanhentuneita jo ennenkuin ne ovat julkaistu. Kari A. Kuure kertoo esitelmissään näistä uudista ja jopa käänteentekevistä löydöistä muutaman viimevuoden ajalta.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Tähtinäytökset alkavat lokakuussa

Vähenevä puolikuu ei näy tähtinäytöksissä.
Kuva © Kari A. Kuure.
Sunnuntai-iltojen tähtinäytökset alkavat lokakuun 8. päivänä kello 20. Tähtitornille pitäisi saapua ensimmäisen tunnin aikana, sillä suljemme sisäänpääsyn viimeistään kello 21.30, vaikka tähtinäytös jatkuu vielä puolisen tuntia.

Lokakuun alussa on iltaisin vielä sen verran valoisaa, että aloitusaika on tavanomaista myöhempi. Normaaliin näytösaikaan palataan lokakuun 29. päivän ja silloin aloitetaan kello 19.

Sunnuntain tähtinäytökset ovat säävarauksella: pilvisellä, sateisella säällä tai kovalla tuulella tähtinäytöstä ei järjestetä. Näin ollen taivaalle vilkaisemalla voi päätella milloin tähtinäytös on! Varmuuden vuoksi voi myös asian tarkistaa netistä, sillä tampereeursa.fi sivutolla kerrotaan asiasta joka sunnuntai viimeistään kello 17 mennessä.

Näytösmaksut on pidetty samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maksut ovat: 5 € aikuisilta, 2 € nuorilta (7–17-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Tähtinäytös koostuu yleensä kahdesta asiasta: kaukoputkella katselusta ja pienimuotoisesta esityksestä auditoriossa. Auditorioesitys on kuintenkin ylimääräinen bonus ja se toteuttuu vain, jos meillä on riittävästi tähtioppaita sunnuntai-illan talkoissa mukana.

Kaukoputkella katsellaan aina ajankohtaista tähtitaivasta. Itseoikeutettu kohde on tietysti Kuu, jos se on illalla nousut horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu muutama päivä uudenkuun jälkeen ja iltaisin se on näkyvissä täysikuuhun asti. Täysikuun jälkeen kuunnousuaika siirtyy yöhön ja jopa aamupuolelle yötä, joten silloin Kuun ei ole näkyvissä iltaisin.

Kirkkaat planeetat ovat myös hienoja kohteita, kunhan ne vain ovat näkyvissä. Viimevuosina on ollut siinä suhteessa huono tilanne; useimmat planeetoista ovat olleet näkyvissä vasta aamupuolella yötä tai ovat olleet liian lähellä horisonttia kunnolla näkyäkseen.

Edellisten kohteiden lisäksi kaukoputkella voidaan katsella kaksoistähtiä, joiden komponentit ovat erivärisiä. Kaukoputken valonkeräyskyky on yleensä liian vaatimatonta, jotta tähtitaivaan kohteiden värit tulisi silmin nähtäväksi. Tässä suhteessa kaksoistähdet tekevät mukavan poikkeuksen, sillä tähden lämpötilasta riippuva värisävy erottuu selkeästi. Punertava tähti on viileä, oranssi ja valkoinen ovat hieman kuumempia ja sinertävät tähdet ovat kuumimpia. Aurinko on oranssi tähti ja sen pintalämpötila on noin 6000  astetta.

Lyyran rengassumu valokuvattuna isolla kaukoputkella.
Kaukoputkessa sumu ei näy värillisenä ja huomattavasti
himmeämpänä. Mutta yhtä kaikki se on jokatapauksessa
hyvin mielenkiintoinen kohde kaukoputkella
katsottavaksi. Kuva Wikimedia Commons.
Syyskaudella voidaan ihailla myös ns. syvä taivaivaan kohteita. Hämmästyttävin näistä on Lyyran rengassumu. Tähtitieteellisesti se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt auringonkaltaisen tähden toiminnan päättyessä. Tähden energiantuotannon päättyessä tapahtuu ns. heliumleimahdus, jolloin tähti laajenee jättiläimäiseksi. Tätä seuraa voimakas supistuminen ja mahdollisesti lisää heliumleimahduksia.

Näiden laajenemisten ja supistumisten seurauksen tähti menettää massasta jopa 40 % avaruuteen. Lopulta tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi, noin maapallon kokoiseksi ja hyvin kuumaksi plasmapalloksi. Avaruuteen sinkoitunut aine muodostaa kuuman tähden valaiseman ja ionisoiman kaasupilven, joka näkyy eri muotoisina sumuina riippuen katselusuunnasta. Lyyran rengassumun näemme tähden pyörimisakselin suunnasta ja sen vuoksi renkaana.

Talvella ja keväällä voimme ihailla Orionin sumua, joka on läheisin tähtiensyntymisalue. Sumu koostuu vedystä, heliumista ja pölyistä. Kaukoputkella näemme nimenomaan valoa, joka heijastuu pölyistä. Valokuvaten sama kohde näyttää aivan erilaiselta, sillä ionisoitunut vety säteilee punaista valoa. Vedyn säteilemä valo on kuitenkin niin himmeää, että sitä emme silmin näe. Sumussa syntyy satoja uusia tähtiä.

Andromedan galaksi on Linnunrataamme lähin suuri kierteisgalaksi. Pimeässä paikassa se näkyy paljain silmin hieman utuisena kohteena, mutta tähtitornimme on niin lähellä Tampereen keskustaa, että valosaaste estää sen näkymisen paljain silmin. Se on kuitenkin hieno ja helppo kiikarikohde ja voimme silloin tällöin näyttää sitä kiikareilla sunnuntai-iltojen näytöksessä tähtitornin kattotasanteelta.

Toivomme vierailusi tähtitornilla muodostuvan miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi! Jos sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia, tähtioppaamme voivat parhaan mukaansa vastata niihin. Joskus tähtioppaamme ei kuitenkaan vastausta pysty antamaan, sillä he eivät ole tähtitieteen tutkijoita vaan harrastajia. Tällaisessa tapauksessa vastausta voi etsiä myös nettisoitteesta http://tu-ukk.blogspot.fi/ jonne on koottu usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen.

Tervetuloa tähtinäytökseen!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Linnunradan bongausretki peruttu

Bongaa Linnunrata! -kampanja jatkuu
koko syksyn.
Valitettavasti säätilankehitys näyttää siltä, että Linnunradan bogausretki Kuhmalahdelle täytyy peruttaa. Tälle illalle luvataan jopa sateita, pilvistä on ainakin ja huomenna lauantaina tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Mutta tässä syksy jatkuu vielä lumettomana pitkään, joten eiköhän niitä selkeitä iltoja vielä tule. Tällöin voitte itse kukin itsenäisesti hakeutua pimeän tavaan alueelle Linnunradan bogaamiseen. Aikaisemmissa viesteissä oli kerrottu se toinenkin paikka, jossa ei ole ainoatakaan valolähdettä, tosin tie kulkee siitä vierestä. Mutta iltaisella ei varmasti liikennettä ole niin mahdottomasti, ettei Linnunrataa näkyisi. Tuossa Kuhmalahden paikassa on (tiettävästi) hieman pihavaloja mutta eiköhän niitäkin pääse pakoon kun kävelee hieman niiden vaikutuspiiristä pois.

Linnunradan lisäksi pimeän tavaan alueella voi tietysti nähdä (heikkojakin) revontulia hyvällä onnella. Samoin syksyn aikana voi nähdä kirkkaita meteoreja ja tietysti täysikuun aikaan (joka muuten on huonoa aikaa niin Linnunradan kuin revontulien katseluun) voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia. Radiantti ja Pimeätaivas -blogit julkaisevat mielellään ottamianne kuvia toisten harrastajien ihailtavaksi.